Kesäkuu17

Kesäkuu17

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

PIHAKIERROS ILLANSUUSSA

Kylmän alkukesän vuoksi pihan pensaat ja kukat ovat päässeet vasta nyt vauhtiin, 2-3 viikkoa normaalista myöhässä. Unkarin syreeni availee kukintojaan ja etenkin iltaisin pihan ylle leviää huumaavaa tuoksu. Lumipalloheidessä on ennätysmäärä kukintoja. Eikä kirvan kirvaa! En muista milloin viimeksi lumivalkeat pallot ovat säästyneet noilta pikku öttiäisiltä. Keskellä takapihaa jättiläistatar kukkii myös parhaillaan ja Tornionjokilaakson  ruusu aloittelee kukintaansa.








Kasvimaan laatikoissakin on ihan kivasti elämää vaikka kaikki kylvöt tein vasta kesäkuun toisella viikolla. Raparpereista on tehty jo monta kertaa kiisseliä ja piirakkaa. Ensimmäiset retiisit on rouskuteltu ja salaattikin alkaa pikku hiljaa antaa satoa. Monivuotisten yrttien penkissä ruohosipulit kukkivat, rakuuna hujottaa lähes metrin korkeudella ja oreganot levittäytyvät.
Perunalajike on tuttu ja turvallinen, Timo. Viime vuonna perunan valtasi perunarupi. Yhden kerran syötiin omia perunoita ja loput hävitettiin. Kyllä harmitti! Vaikka perunaruven peittämiä perunoita kuulema voisi syödäkin niin on ne niin rumia, ettei mieli tehnyt kattilaan laittaa. Tänä vuonna vaihdettiin peruna eri laatikoihin, muokattiin maa, lannoitettiin kompostilla ja kanankakalla. Toivottavasti päästään nauttimaan tänä vuonna omista perunoista.



Ja mikä parasta; 3 viikkoa kiireettömiä päiviä edessäpäin!!! Puutarhan kuoputtelun ja muiden kesäpuuhien lomassa rentoutumista, vaikka riippukeinussa hyvän kirjan parissa. Luulen, että siinä koivun lehtien havinaa kuunnellen voi tulla pikku nokosetkin välillä otettua😎


Aurinkoisia päiviä!

torstai 6. heinäkuuta 2017

HETKIÄ KASVIHUONEESSA










Tartu hetkeen - niin aion tulevina viikkoina tehdä usein...
Huomenna on viimeinen työpäivä ja alkaa odotettu kesäloma!

maanantai 19. kesäkuuta 2017

TOUHUA JA TUUMAILUA

Taimien istutusta, kasvimaan laittoa, kukkapenkkien rapsutusta. Näin voisi kiteyttää viime viikkojen touhut. Käytännössä kaikki liikenevä vapaa-aika ( jota tuntuu olevan aivan liian vähän) on kulunut enemmän tai vähemmän sormet mullassa. Valmista ei tule koskaan, eikä se kait olekaan puutarhailun tarkoitus. Aina on jotain mielessä muhimassa ja usein usempikin idea, joista jokunen ehkä joskus toteutuu.




Ja kuitenkin... kaiken touhun keskellä olisi hyvä myös muistaa pysähtyä;
nauttia aikaansaannoksistaan, ummistaa silmänsä siltä vuohenputkea puskevalta ja uudistusta vaativalta kukkapenkiltä, nauttia jokaisesta kesäisestä hetkestä. Näiden kahden ulottuvuuden  välillä painiskelen. Täytyy tunnustaa, että jostain syystä viime aikoina  jatkuvan touhuilun sijasta on pidemmän korren vienyt tuo jälkimmäinen. Uudet riippumatot tai rauhoittuminen kahvikupin ääressä kasvihuoneessa, tomaatin tuoksua nuuhkien ja taimien kasvuvauhtia ihmetellen, vetävät minua puoleensa huomattavasti enemmän kuin rikkaruohojen kitkentä.




Olenkin tuumannut, että Tintin touhut vetäytyy nyt kesän viettoon. Saatan toki välillä piipahtaa täällä jakamassa kanssasi kesäisiä tunnelmapaloja.



 
Nautitaan kesästä; annetaan tuulen pörröttää hiuksia, kuunnellaan linnun laulua ja kesäistä sateen ropinaa, tuoksutellaan kukkia, ihastellaan kesän kauneutta, nautitaan auringon lämmöstä iholla ja tunnetaan ruoho varpaiden alla!!!


lauantai 10. kesäkuuta 2017

KESÄ - SE ON TÄÄLLÄ VIHDOINKIN!

Vielä ei pihallamme ole kukkaloistoa, mutta nämä kuluneella viikolla
vauhtiin päässeet alkukesän kukkijat riittävät minulle pitkän odotuksen jälkeen vallan
mainiosti.








Toissa iltana kävin ensimmäistä kertaa tälle kesälle kukkaostoksilla puutarhalla.
Enpä muista, että viimeiseen 10 vuoteen kesäkukkahankinnat olisivat jääneet näin myöhään. Aleniuksen puutarhalla, Oulun Hietasaaressa, kävi kunnon kuhina. Moni muukin oli ilmojen lämmetessä pyöräyttänyt auton keulansa kohti ihanaa kukkakeidasta. Kyseisellä puutarhalla on kesäkukkien ja hyötykasvien lisäksi erittäin laaja valikoima perennoja, puita ja pensaita.

Takapihallamme mäntyjen alla oleva kukkapenkki vaatii hieman piristystä.
Aurinkoiselle ja kuivahkolle paikalle sopivat idän unikko, siperian unikko ja komea maksaruoho odottavat vielä taimikassissa istutusta paikoilleen.



Pehmytmesiheinää istutin 2 tupasta suorakaiteen muotoiseen ruukkuun terassille ja tuppaiden lomaan muutama krassin siemen itämään. Tähän mesiheinään ihastuin muutama vuosi sitten. Kaunis ja niin ihanan pehmeä! Myydään yksivuotisena, mutta maahan istutettuna saattaa suojaisella paikalla mennä talven yli. Näin kävikin yhtenä vuonna, mutta toista talvea kasvi ei kestänyt.



Kasvihuoneessa petuniaa, miljoonakelloa ja keijunmekkoa.



Huomenna homma jatkuu hyötykasvien merkeissä😎

torstai 1. kesäkuuta 2017

UUSIA ALKUJA

Raekuurojen, vesi- ja räntäsateen keskellä yritän pitää yllä toivoa kesän saapumisesta epätoivon vimmalla. Joka päivä katson Forecan sääsivuja- Oulu 10vrk sää. Joko nyt näyttäisi lupaavammalta? Tähän asti ennusteet ovat olleet hyvin yksitoikkoista seurattavaa; yöpakkasta, päivällä hädin tuskin
+ 5 astetta, kylmä tuuli. Hrrr... Mutta vihdoin näyttää jo paremmalta, siltä ensi viikolla ihan oikeasti näyttäisi lämpenevän niin yöllä kuin päivälläkin!


Viikonvaihteessa ruukutin taimia hieman isompiin ruukkuihin, jotta reppanat jaksaisivat sinnitellä vielä vähän aikaa ennen kuin pääsevät varsinaisille kasvualustoilleen kasvihuoneen altaisiin ja ruukkuihin. Viinimarjapensaista napsin muutaman oksan maljakkoon keittiön pöydälle. Lehdet avautuvat pikku hiljaa ja ovat tällä hetkellä suuremmat kuin ulkona pensaissa.


Tänään söin muuten kesän ensimmäiset mansikat. Hollantilaisia, kauniita ja maistuivatkin ihan mansikoille. Sen verran olen oman kasvimaan mansikkamaata tai - laatikoita penkaissut, että hengissä näyttävät pysyneen. Hyvä niin! Raparpereissa on n. 10cm alut. Eiköhän juhannukseen mennessä päästä jo omien raparperien makuun. Siskoni pihalla raparperit kasvavat kuulema jo kohinalla ( 140km etelämpänä) ja olen tarjoutunut auttamaan liikasadon kanssa 😄

Kasvimaan monivuotisten yrttien laatikossa mullan alta puskevat oreganot ja ruohosipulit. Vielä hyvin pieninä, mutta kuitenkin...


Tulevaan viikonvaihteeseen kuuluu hienoja hetkiä, joissa saan olla mukana.
Huomen illalla tapaan sukumme uusimman jäsenen, viikon vanhan pienen tyttövauvan. Oijoi!
Ja lauantaina juhlitaan yhden urakan päätökseen vienyttä nuorta miestä, tuoretta ylioppilasta.
Eli iloa tulvillaan on loppuviikko...

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

SISÄLLÄ KUKKII

Pihan haravointi on tehty ja kasvihuoneen herättely kesään aluillaan.
Tomaatin, chilin ja basilikan taimien siirtoa kasvihuoneeseen voi harkita aikaisintaan viikon kuluttua, sen verran vilpoiselta alkava viikko edelleen näyttää.
Kaiholla katsoin eilisiltaista säätiedotusta, missä Etelä- Suomeen luvattiin tällekin päivälle + 20 asteen lämpöä...
No, kyllä se lämpö vielä tännekin jossain vaiheessa saapuu, toivottavasti😎

Täällä sisällä alkaa kuitenkin jo näyttää aika kesäiselle;
kukkia ja raitoja tyynyissä ja liinoissa, pitsipeittoja, läpikuultavia verhoja, kesäisiä tauluja ja muraattien valtaamia kynttilälyhtyjä











 Taimien suhteen näyttää tältä;




Osassa tomaatteja ja chilejä on jo kukkanuput. Ensimmäistä kertaa näin aikaisin.
Chilin kasvuun lähtöä vauhditti aivan selvästi Herbie sisäpuutarhan mahdollistama tasainen kosteus ja ennen kaikkea valo.



Tälläisiä kuulumisia Tintin touhuissa tällä kertaa. 
Pilvinen sää ja +5 asteen lämpötila eivät houkuttele ulkona touhuiluun tänään, joten kiipeän yläkertaan ja linnoittaudun ompelukoneen ääreen 😊
Iloista sunnuntaita!