Marras17

Marras17

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

LEHDISTÄ POIMITTUA

Kivoja, jouluisia, ideoita on jälleen löytynyt tuoreiden joululehtien sivuilta.
 
Ruotsalaisessa Hus&Hem -lehdessä vanhoja, joulukuusen palloja on tuunattu uuteen uskoon päällystämällä pallo kauniilla ohuella paperilla ja sipaisemalla päälle tapettiliisteriä.
Decupe- lakka ja kauniskuvioinen lautasliina toimivat varmasti yhtä hyvin.
Kokeiltavien listalle!


 Kiva on myös kuusen oksista sommiteltu " ripustelma".  Sopisi talviseen kasvihuoneeseen...


Kotiblogi - lehti on pullollaan tunnelmallisia joulukoteja ja yksinkertaisia vinkkejä jouluisen tunnelman luomiseen. Lehteä selatessa ei voi välttyä jouluisilta fiiliksiltä;
piparintuoksulta, joulukukilta ja suussa sulavilta herkuilta!


Tonttuovi, tämän joulun juttu, tulee myös tutuksi lehden sivuilta.
" Hauska, maailmaa valloittanut joulukodin koristelutrendi, jossa joulutonttujen sisäänhipsimisen varmistamiseksi asetetaan seinänvierustalle joulunajaksi pikkiriikkinen ovi"  
Yksinkertaisimmillaan oven voi askarrella itse pahvista ja koristella mielensä mukaan.
Sitten vain ovi esim. sinitarralla kiinni lattialistan päälle ja se on siinä! Innokkaimmat tietysti koristelevat oven edustan asiaan kuuluvalla rekvisiitalla:)


Lehden mukana tulleet kaksi valmista tonttuovea lahjoitin eteenpäin. Kodissa, jossa on kaksi reipasta pikkumiestä, oville löytynee asiaankuuluva paikka. Meillä Vili, joka nappailee kaiken mahdollisen lattian rajasta löytyvän, tekisi tonttuovesta selvää alta aikayksikön. Vilin ajatusmaailman mukaisesti
" kaikki mikä löytyy lattialta on minun!" Oli kyse sitten murusista, sukista tai ihan mistä vaan helposti mukaan tarttuvasta...

Viimeisimmässä Novita- lehdestä löytyvät seuraavat jouluiset ohjeet;




Niinpä! Jouluinen askartelulista vain kasvaa... Etenkin nuo tähdet olisivat kauniita lahjapakettien koristeena tai ihan missä vaan. Jämälangat käyttöön.

Joulun odotus ja valmistelut ovat siis täälläkin aluillaan...
Taatelipaketit ovat kaapissa odottamassa taatelikakkujen leivontaa ja toissailtana maisteltiin ensimmäiset glögit. Vuosi sitten Tampereen kädentaitomessuilta meille muuttanut kotitonttu Iivari on palannut omalle paikalleen tupakeittiön vitriinin päälle tarkastelemaan lähestyvän joulunajan touhuja. 



Leppoisaa sunnuntaipäivän jatkoa!

perjantai 17. marraskuuta 2017

TERVEISET KESÄLOMALTA!

Luit aivan oikein.
Kuluneella viikolla olen viettänyt viimeistä kesälomaviikkoani, joka siirtyi syyskuun lopulta marraskuulle. Tämä on ollut sellainen pienten, tekemättömien, hommien viikko. Syystä tai toisesta
(niitähän arjessa tuppaa löytymään) toteutusta vaille jääneiden juttujen toteutusta, kuten itselle tarpeettomien tavaroiden laittamista kiertoon kirpputorilla tai sen "törkykaapin" siivousta, jonne vain paiskaa tavaraa sen enempää ajattelematta. Uskomatonta, millaisia energiasyöppöjä tekemättömät asiat ovat ja kuinka hyvä olo tulee, kun hommat saa tehtyä!

No, ei tämä viikko suinkaan ole ollut pelkän siivouspuuskan vallassa pyörimistä vaan aikaa on toki ollut muuhunkin. Päivittäiset metsälenkit ovat venyneet normaalia pidemmiksi Bennon ja Vilin kanssa ja samalla olen vielä kerännyt metsän aarteita talvisiin asetelmiin.






Ulkoeteisen ikkunalautojen asetelmissa havuja, varpuja ja kotipihan tuijan oksia.
Männyn oksat ovat siitä kivoja, että ne säilyttävät neulasensa kuusen havuja paremmin ja pelkästään muutama oksa tuo runsautta asetelmiin. Kaappeja siivotessa löysin keinolumi- suihkepurkin ja ajattelin tupsauttaa sitä havujen päälle joulun lähestyessä. Hennon valoköynnoksenkin voisi havujen sekaan kieputtaa ja mahdollisesti punapiponen tonttu hyppää laatikon reunalle vartioimaan sisääntulijoita...

Kuluneessa seinäkorissa männyn oksat levittävät mietoa metsän tuoksua eteiseen.



Myös joulun suunnittelua viikko on jo sisältänyt, eihän jouluun ole kuin runsas kuukausi enään aikaa!
Palataan niihin jatkossa:)

perjantai 10. marraskuuta 2017

PERJANTAI PIIRAKKA

Sämpylöiden leivonnan jatkeeksi teki kovasti mieli makeaa piirakkaa.
Kuinka ollakaan, huushollista olivat kanamunat loppuneet ja kauppareissu on vasta huomen aamulla ohjelmassa.
Sirpa Talkan; Makeaa ja suolaista puutarhasta -kirjasta löytyi leivontaohje, johon ei tarvitse kanamunia lainkaan. Leivonnainen sopii paitsi muna-allergikolle myös keliaakikolle, jos jauhot korvaa gluteenittomalla jauhoseoksella. 


MARJARUUDUT (n. 20 palaa)

1½    dl  sokeria
3       dl  vehnäjauhoja
1       dl  täysjyvävehnäjauhoja         tai vaihtoehtoisesti 4 dl gluteenitonta jauhoseosta 
1       tl   vaniljasokeria
2½    tl   leivinjauhetta
1      dl   juoksevaa margariinia
2½   dl   omenamehua

Päälle; 
½     litraa marjoja tai omenoita kuutioituna
1-2   rkl  sokeria
        mantelirouhetta / mantelilastuja

Sekoita sokeri, jauhot, vaniljasokeri ja leivinjauhe keskenään. 
Lisää margariini ja mehu ja sekoita nopeasti taikinaksi. 
Vuoraa uunivuoka (24x30cm) leivinpaperilla ja levitä taikina sen päälle. 
Ripottele taikinalle marjat tai omenakuutiot. 
Kypsennä leivonnaista 200 asteessa puolisen tuntia.  




Päästiinpäs herkuttelemaan! Korvasin vehnäjauhot tummalla gluteenittomalla jauhoseoksella ja omenamehun kaapista löytyneellä sekamehulla. Marjoina tänään puolukoita, joiden kirpeys sopi yllättävän hyvin rouheiseen pohjaan.

Makeaa ja suolaista puutarhasta- kirja ilmestyi v. 2010, sivuja 141.
Kirjan ostin heti ilmestymisen jälkeen ja se on paras tähän asti hankkimistani leivontakirjoista. Resepteihin on ujutettu mahdollisimman paljon marjoja ja kasviksia, kuitua, kokoviljaa ja muita aitoja aineksia. 
Ohjeet on ryhmitelty satokauden mukaan. Kevät-kesä osiossa leivonnaisissa pääosassa ovat raparperi ja yrtit, keskikesällä kotimaiset marjat ja kasvikset, syyskesällä puolestaan omenat, luumut, päärynät ja juurekset. Ohjeet ovat kätevästi muunneltavia ja ainekset helposti saatavia.

Makoisaa isänpäivä- viikonlopun alkua! Tästä onkin sitten hyvä jatkaa huomenna leivontaa täytekakkupohjan teolla...

lauantai 4. marraskuuta 2017

PIENEN HETKEN HILJAA ITSEKSENI...

Vapaa päivä, rauhallista musiikkia, puikot, lankaa ja pieni hetki hiljaa itsekseni....







Näissä hetkissä piilee onnen salaisuus:)

Hyvää pyhäinpäivä viikonloppua Sinullekin!

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

 AJAN PATINAA JA LUONNONMATERIAALEJA

Ajatuksena on ollut tuoda metsälenkeiltä vielä yhtä sun toista talviseen kasvihuoneeseen.
Iltaisin kuitenkin pimeä tulee jo sen verran varhain, ettei työpäivän jälkeen enään oikein näe metsän antimia keräillä. Viikonloppuisin on puolestaan viime aikoina ollut muuta ohjelmaa.
Tälle aamupäivälle suunnittelin retkeä takametsään. Mutta kuinka ollakaan, aamulla maa oli valkoisen lumen peitossa ja rännänsekaista lunta sateli hiljalleen taivaalta alas.
Eli nyt pääsi lumisade yllättämään minut, kuten autoilijat joka vuosi konsanaan!

Mutta eipä hätä tämän näköinen! Lunta ei yön aikana kuitenkaan ollut satanut kovin paksua kerrosta, joten ei muuta kuin metsään ja sen jälkeen kasvihuoneeseen värkkäilemään...

Kävyt lumisella sammalpedillä vanhassa, 1960-luvulta peräisin olevassa, kattilassa.

Ajan patinaa, äidin vanha juurisaavi.

Suopursun oksat vaihtuvat ehkä talven kuluessa havuiksi.


Mustikan varpuja ja joukossa kuivuneita tatarin kukintoja.

Oksia ruosteisessa maitopäälärissä.

Juurisaavin kansi



Vanhat tavarat ja luonnonmateriaalit, lyömätön yhdistelmä!

maanantai 23. lokakuuta 2017

KUURANKUKKIA

Tänä vuonna olen tuntenut, pitkästä aikaa, lapsenomaista iloa ensimmäisistä talven merkeistä:
kohmeisesta metsäpolusta jalkojen alla, hennosta kuurasta nurmikon pinnalla ja ensimmäisistä lumihiutaleista kasvoilla. Muistatteko, kuinka lapsena niitä talven ensimmäisiä lumihiutaleita metsästettiin kielen päälle?  Yllätin itseni tekemästä juuri tuota viimeksi mainittua alkutalven iloa viikonvaihteessa aamulenkillä metsässä Bennon ja Vilin kanssa....Olisi ehkä herättänyt muissa kulkijoissa hilpeyttä, jos olisin toiminut samoin jossain ihmisten ilmoilla:)

Mihinköhän tuo lapsenomainen kyky ihmetellä ja iloita pienistä asioista usein häviää aikuistuessa?
Taito tarttua hetkeen ja huomata pienien asioiden olemassaolo. Lohdullista on, että tuota taitoa voi jokainen harjoitella uudelleen, iästä huolimatta.

Yhden, lähes taianomaisen hetken, koin tänä iltana tuolla pihamaalla. Ulkona oli jo kovasti hämärä, muttei vielä pimeä. Nappasin ulos lähtiessä kameran taskuun. Sieltä löytyi kukkasia, eikä mitä tahansa kukkia vaan kuurankukkia!













Lopuksi vielä muutama kuva kasvihuoneen puolelta, jonne ensimmäiset valot on kieputettu havujen oksiin ja käpyjä on sinkoillut sinne tänne:)







Pakkasaamuja, lumihiutaleita ja iloista mieltä!