Touko17

Touko17

lauantai 28. marraskuuta 2015

VIIKONVAIHDETTA KUVINA








Pikku vieraita viikonlopun vietossa... Höpöttelyä...Pelejä...Vähän leivontaa... Yhdessä oloa...
Leppoista meininkiä !

torstai 26. marraskuuta 2015

KOHTI ENSIMMÄISTÄ ADVENTTIA

Tulevana viikonvaihteena on ensimmäinen adventti. Perinteisesti kyntteliköt kaivetaan esille. Usein olen adventin aikaan leiponut ensimmäiset joulutortut tai ainakin viimeistään itsenäisyyspäivänä. Piparitaikinankin voisi tehdä. Se ensimmäinen, pari viikkoa sitten leivottu, pipariläjä on jo tuhottu :)

Ulko-oven sammalkranssi on saanut koristeekseen valot, patterikäyttöiset sellaiset. Toistaiseksi, ilmojen ollessa näin lauhoja, on toiminut ulkonakin hyvin.



Amaryllikseni kasvavat pikku hiljaa. Tämä oli näkymä reilut kaksi viikkoa sitten...


...ja näin tänään...




Olettekos muuten jo hankkineet joulukalenteriin? Jos ette niin kipin kapin ostoksille...
Tänäkin vuonna meillä on partiolaisten joulukalenteri, kuten usein aiemminkin.Kummipojan pikkuveljeltä ostettu. Tässä kalenterissa pääsee avaamaan luukkuja jo 29.11!



Lapsena joulukalenteri eli adventtikalenteri oli todella tärkeä. Muistan, kuinka kerrankin heräsin jo aamuyöstä ensimmäistä luukkua avaamaan. Ei ollut suklaakalentereja, taisivat yleistyä 1980- luvun alussa. Puhumattakaan tavaroita sisältäviä joulukalentereita.  Pelkät kuvat riittivät vallan mainiosti.

Ihan uusi juttu ei joulukalenteri ole, sillä wikipediassa kerrotaan joulukalenterista näin.

Ensimmäisen painetun adventtikalenterin toi markkinoille saksalainen Gerhard Lang- yhtiö v. 1904. Adventtikalenterin toivat Suomeen partiolaiset, jotka edelleen myyvät kalentereita toimintansa rahoittamiseksi. Tessi Fazer näki Ruotsissa kalenterin ja ehdotti, että Partiotytöt teettäisivät oman kalenterin. Ensimmäisen kalenterin suunnitteli  Ulla von Wend  ja se ilmestyi vuonna 1947. Ensimmäisinä vuosina kalenteri meni huonosti kaupaksi, koska sen ideaa ei ymmärretty.  Vuonna 1949 kauppa sujui jo hyvin. 

Huomiseen!

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

KORTTIPAJA

Joulutervehdyksiä on ihana saada, olivatpa ne sitten missä muodossa tahansa. Ystävien ja sukulaisten muistaminen joulukorteilla on pitänyt pintansa vaikka sähköinen viestintä yleistyykin. Tärkeintä on muistaminen, kaikki tavat ovat mielestäni kullanarvoisia. Itse pidän joulukorttien laittamisesta ja saamisesta. Joinakin vuosina matkaan lähtevät ostetut kortit, välillä itsetehdyt ja joskus sekä että.

Viime viikolla löysin pari vuotta sitten hankkimiani joulukorttitarpeita, jotka silloin jäivät käyttämättä. Juuri nyt on oikea aika askarrella kortit, muuten jäävät muiden jouluhommien jalkoihin. Tänä vuonna periaatteella leikkaa, sommittele, liimaa. Värit maanläheisiä, ripauksella punaista. Muutama kortti decoupage- tekniikalla ja muutama kierrätysperiaatteella hyödyntäen jemmattua ruskeaa pahvia.

Ensin sekamelskaa...



...ja lopputuloksia..









 

lauantai 21. marraskuuta 2015

TONTTUILUA

Löysin eilen paikallisesta lahjatavaraliikkeestä valloittavan kotitontun, joka hyppäsi oitis uunin päälle tarkkailemaan tilannetta ja tuomaan iloa joulun odotukseen! Siihenhän on enään reilu kuukausi aikaa...



Muuten täällä rauhoitutaan lauantai-iltaan.




Oikein mukavaa viikonvaihdetta:)

maanantai 16. marraskuuta 2015

VIIKON ALKU

Viikonvaihde tuntuu ruhtinaallisen pitkälle, kun molemmin puolin on lomapäivät. Neljän päivän vapaan aikana ehtii jo kovasti tehdä muutakin kuin sitä tavallista viikonlopun touhua eli siivousta, kauppareissua, pyykkäystä jne. On aikaa... leipoa tämän vuoden ensimmäiset piparit... Nauttia keittiön täyttävistä täyteläisten mausteiden tuoksuista; neilikka, inkivääri, maustepippuri, kaneli, muskottipähkinä, pomeranssinkuori...Ja maistella valmiita pipareita kahvikupin ääressä...



Bennon näkökulmasta emännän hössötys näyttää kovin turhalta...


Seuraava kuvakimara iltapäivän touhuista; 









Päivän hämärtyessä  sytyttelin kasvihuoneeseen kynttilät ja alkusyksystä kerätyt sammaleet päätyivät kransseihin. Aiemmin olen tehnyt kransseja havuista ja puolukan - sekä mustikanvarvuista. Sammaleen työstäminen kranssiksi on hieman erilaista ja aluksi opettelutti, mutta vähitellen alkoi luonnistua :)  Kostea sammal kiertyy hyvin kranssipohjaan, mutta sitä tulee olla riittävästi. Kiinnitys sidontalangalla. Luonnonmateriaalit ovat kauniita ja eivät paljon koristuksia kaipaa. Todennäköisesti isompi, ulko-oven, kranssi saa koristeekseen vielä valot. Yksinkertainen on kaunista!

lauantai 14. marraskuuta 2015

ISTUTUSPUUHAT

Eilisillasta asti vettä juuriinsa imeneet amarylliksen eli ritarinkukan sipulit olivat tänään valmiita istutettaviksi. Perinteisen ruukkuun istutuksen ohella kokeilen nyt ensimmäistä kertaa kasvatusta lasimaljassa.



Kasvatus lasimaljassa; 

Ennen istutusta amarylliksen sipulia pidetään n.12 tuntia pystyasennossa astiassa, jossa on haaleaa vettä. Ainoastaan sipulin juuret ja alaosa saavat kastua. Liottamisen jälkeen sipulista poistetaan huonot / kuolleet juuret. Juuret kannattaa huuhtoa huolellisesti, jotta maljakon vesi pysyy puhtaana. Parin ensimmäisen päivän aikana vesi värjäytyy vielä, joten vesi kannattaa vaihtaa päivittäin. Lopulta lian irtoaminen lakkaa ja vesi pysyy kirkkaana. Aseta sipuli lasiin niin, että vain juuret ulottuvat veteen. Sipuli ei saa seistä vedessä. 

Markkinoilla on erityisiä lasimaljoja, joissa sipuleita voi kasvattaa. Minulla samaa virkaa toimittaa maljakko. Oleellista on, ettei sipuli jää kellumaan veteen. Maljakon on myös oltava sen verran raskas, ettei se kaadu amarylliksen kukkavarren kasvaessa.

Sitten perinteinen tyyli...



Amarylliksen voi istuttaa millaiseen ruukkuun tahansa, kunhan siinä on pohjassa reikä ylimääräisen veden poistumista varten eikä ruukku ole liian suuri. Hyvä ruukun koko on 1-2 cm suurempi kuin sipulin halkaisija. Sipulia istutettaessa ruukku täytetään siten, että sipulin kärki ja hartiat jätetään mullan pinnan yläpuolelle. Liian syvään istutettu sipuli saattaa mädäntyä. Sipuli painetaan tiukasti multaan niin, ettei juurien sekaan jää tyhjää tilaa. Istutuksen jälkeen multa kastellaan hyvin ja sipulia painetaan vielä tiivisti multaan. 

Amarylliksen hoito: 

Kasvu alkaa välittömästi, kun amaryllis laitetaan valoisaan ja lämpimään paikkaan ( vähintään +22, mieluiten + 25-+28- astetta ). Pohjan, esim. lattialämmityksen, takan päällisen tai patterin, kautta tuleva lämpö on paras. Kun kukka aukeaa on viileämpi paikka eduksi, jolloin kukinta kestää pidempään. 
Ensimmäisen kastelun jälkeen kasvia kastellaan hyvin niukasti, aina haalealla vedellä. Liiallinen kastelu aiheuttaa kukkavarren venymistä, joten ylimääräinen vesi tulee poistaa aluslautaselta. Kukkanuppujen ilmestyessä kastelua lisätään varovasti. 
Mikäli kukinta näyttää ajoittuvan väärin, voidaan nuppujen aukeamista nopeuttaa siirtämällä istutettu amaryllis vieläkin valoisampaan paikkaan tai hidastaa viileässä. 
Kukinta alkaa normaalisti n. 5 viikkoa istutuksesta. 


Tuo liikakastelun välttäminen lienee tärkein juttu. Joinakin vuosina kukinta on ajoittunut jouluun, jolloinkin ennen joulua tai jopa joulun jälkeenkin. Katsotaan, kuinka tänä vuonna käy ja miten lasimaljakko kasvatus luonnistuu.. Kävi miten kävi niin iloa näiden kasvun seuraaminen tuottaa joka tapauksessa!

perjantai 13. marraskuuta 2015

PERJANTAIN TUNNELMAPALOJA

Kiivastempoisen työviikon jälkeen olen viettänyt vapaapäivää. Aamulla oli niin kaunista, kun maassa oli ohut lumikerros. Päivän mittaan sade muuttui vetisemmäksi, mutta vieläkin maa on valkoinen. Ja kun maa on valkoinen niin reilun kuukauden kuluttua oleva joulukin tuntuu paljon todellisemmalta! Tänään olikin ihan pakko jo vähän fiilistellä ja kaivella joulukoristeita. Oikeastaan nämä esiin otetut koristeet sopivat minusta jo hyvin tähän aikaan olematta vielä liian jouluisia.







Seuraavaksi esittelen teille Zombien ja Alfrescon!



Kyseessä amarylliksen sipulit:)   Kerrottuja, vaaleanpuna-valkoinen ja puhdas valkoinen.
Ihania pullukoita, jotka pääsevät nyt veteen juomaan juuriinsa nestettä ennen istutusta.
Mukavaa perjantai-iltaa ja huomiseen!