Marras17

Marras17

keskiviikko 24. elokuuta 2016

SYYSKUKKIA

Perennat ovat muutamaa syyskukkijaa lukuunottamatta kukkimisensa tältä kesältä kukkineet. Myöhäiset kukkijat, kultapallo ja alla oleva purppurapunalatva kuitenkin vasta aloittelevat kukintaansa. Purppurapunalatva on siemenistä kasvatettu muutama vuosi sitten. Korkea, 150-200cm, tukevavartinen perenna. Ei leviä herkästi. Koska kukinta on myöhäistä, kannattaa kasvi istuttaa sitä aurinkoisemmalle paikalle, mitä pohjoisemmassa ollaan. Nämäkin purppurapunalatvat kasvavat puolivarjoisella paikalla ja harkinnassa onkin kasvin siirtäminen valoisampaan paikkaan.



Eilen pihalla kierrellessä huomasin, että Unkarin syreeni on aikataulussaan vähän sekaisin. Pensaassa on kaksi tuoretta kukintoa. Toivottavasti ei ala nyt enempää kukkia puskemaan vaan malttaisi odottaa ensi kevättä.


Metsänlaidassa näyttää tällä hetkellä tältä;





Toissa syksynä istutut kanukat tekivät nyt ensimmäiset marjatertut ja yllättivät minut täysin erikoisella värityksellään.


Kun kukkivia kukkia ei pihallamme enään juurikaan ole niin onneksi yksivuotisilla syyskukilla saa väriä elämään! Pallokrysantiineja ja syklaameja..







Sekä tähkätädyke, joka on monivuotinen syyskukkija. Talven kestoltaan kuulema kohtuullisen kestävä. Täytyy kokeilla ja istuttaa syyskuun puolessa välissä penkkiin.


Näin nämä viimeiset kesälomapäivät hupenevat, syksyn tuloa ihmetellessä. Enkä voi kieltää, että vähän haikeutta on ilmassa...
Kuvaushetkellä tädykkeeseen pyrähti amiraali- perhonen kuin muistuttamaan minua siitä, että syksy tuo mukanaan myös paljon kauneutta. Täytyy vain muistaa katsella ja kuunnella...



maanantai 22. elokuuta 2016

JUHLAHETKIÄ

Viikonvaihteessa siirryin uudelle vuosikymmenelle, aikuisen naisen ikään...


Sain jakaa ihanan juhlapäivän minulle tärkeiden ihmisten seurassa.
Ilmassa oli paljon iloa, naurua ja lämminhenkistä yhdessäoloa. Korvaamattomia hetkiä hyvässä seurassa.

"Elämä ei ole vuosia...


viikkoja...
 

tunteja, 


vaan silmänräpäyksiä, 


iltaruskoja,


aamukasteita:


elettyjä,


jaettuja hetkiä.


Niissä mitataan kaikki se, 


millä on todella merkitystä.


 Saamassani onnittelukortissa 50 vuoden ikää kuvataan seuraavasti;

Keski-ikä on aikaa, jolloin on  tarpeeksi vanha tietämään 
mitä ei pitäisi tehdä, 
mutta tarpeeksi nuori tekemään sen siitä huolimatta!


Juuri näin on hyvä!

tiistai 16. elokuuta 2016

ELOKUUN TUNNELMAA

Mustien viinimarjojen poimintaa ja kasvihuoneen siistimistä.
Vähän syksyisiä juttuja pihapiiriin. Koko kesän kauniilla kukinnallaan ilahduttaneet ruukkukukat vaihtuivat täyteläisimpiin sävyihin.























Päivä vierähti kuin siivillä. Kroppaa väsyttää, mutta olo tyytyväinen:)

perjantai 12. elokuuta 2016

TOIVOISIN....

... niin vielä muutamaa kaunista kesäistä päivää! Ei tarvitsisi helteitä, mutta sellainen +20 ja risat.
Sateiset päivät ja ilmassa oleva syksyn tuntu ovat saaneet minut ihmettelemään, joko kesä meni???
Syksyn lapsena rakastan syksyä, sen täyteläisiä värejä ja tuoksuja, hämärtyviä iltoja ja rauhoittumista kesän touhujen jälkeen. Mutta siitä huolimatta aurinkoisella säällä pihalla touhuilu olisi mielekkäämpää kuin sateella...

No, kun ulkohommia ei oikein ole voinut alkuviikon jälkeen tehdä niin ompelullekin on pitkästä aikaa jäänyt aikaa. Viime viikolla Ylivieskan reissulta kangaskaupasta löytyi tyynykangas, jonka myötä olohuoneen hempeät kesätyynyt pääsivät odottamaan ensi vuotta.











Ruskea -harmaan sävyjen rinnalle löytyi Säästökuopasta iloinen piristysruiske!



Tämän auringonkukan myötä iloista viikonvaihdetta sateesta huolimatta!